Hrrr

Aamulla oli pieni vilu vai sanoisinko että hiukan kylmä. Tämän kaupungin eräällä kolkalla -26c... Huh! Mutta en missään nimessä valita en, on talvi joka näyttää ja tuntuu talvelta.
That's the way I like it!

Kummallista kun alkuviikoksi on kuitenkin ennustettu jo lämpöasteita, ei pysty käsittämään ei. Onpas vaihtelevaa.

Täytyy fiilistellä talvisin valokuvin jälleen kerran, sillä lähden viikonlopuksi minireissuun muutaman sadan kilometrin päähän. Mitä jos lumet ovat sulaneet sillä aikaa? Hmm...

Päivän toinen ajatus on ollut maalipurkkisyndrooma. Tiedättekö, purkki josta maali ei lopu ikinä? Maalasin sängynpäädyn, yöpöydät ja ties mitä ja edelleen maalia oli melkein puolipurkkia jäljellä.

Sormet syyhysivät maalaamiseen edelleen, joten kaivelin kaappeja ja löysin kaapin kaapista. Kananmunakaapin siis. Toiselta nimeltään yksi roikkumaan jääneistä ikuisuusprojekteista, joka on ollut tarkoitus maalata valkoiseksi noin kaksi vuotta.


Yksi ikuisuusprojekti vähemmän.