Peikonlehti remontoi.
Hiljaa hyvä tulee -periaatteella olemme miehekkeen kanssa rempanneet jo hyvän tovin 60 -luvun omakotitaloa ja vielä muutama
(ihanaa optimismia) hetki menee ennen muuttoa, mutta ajatuksissahan tämä asia pyörii jatkuvasti. Uusi koti on kuin tyhjä taulu - melkoinen määrä pohdintaa ja tekemistä, mutta jossain vaiheessa huomaa ajatusten selkiintyvän ja suunnitelma muotoutuu melko valmiiksi kokonaisuudeksi mielessä.
Piirsin talon pohjapiirustuksen ensin paperille ja väkertelin kalusteita samassa mittakaavassa, kunnes kokeilin
Floorplanneria netissä.
Mahtava ohjelma! Hauskaa käännellä piirrosta 3D :nä, kun ajatellut visiot hahmottuvat melkein jo olemassaolevina... Seuraavassa siis edellinen kuva 3D:nä:
Myöskin
Ikean keittiösuunnitteluohjelmaa on kokeiltu, joka sekin toimii ihan mainiosti.
Niin ja mikäli keittiön Ikeasta haluaisi laskee ohjelma hinta-arvion valitsemillasi kalusteilla. Näppärää!
Mutta siis - tulevassa kodissa kalusteille on pääsääntöisesti olemassa jo paikkansa. Mihin tulee sohva, mihin ruokapöytä, mihin telkkari. Eteiseen olisi kiva löytää tavallista hieman korkeampi pikkulipasto ja naulakkokaappiakin on mietitty.
Tapetit on valittu - paitsi pikkumakkariin, laminaattikuosi on päättämättä
(except keittiö, johon tulee harmaa laattajäljitelmä).
Keittiöön (ah ihanuutta!) tulee puuliesi ja keraaminen vierekkäin, yhteisen ison huuvan alle molemmat. O-d-o-t-a-n nii-ii-in! Astianpesukoneesta puhumattakaan - aaah. Muutenkin keittiö on ihan ykkösjuttu tulevassa kodissa. Laitan ehkä eka yöksi patjan lattialle - niin onnellinen olen saadessani kunnolliset tilat kokkailla ja puuhastella.
Ja hei - sellainenkin tavan asia kuin ruokapöytä tuntuu luksukselle muutaman vuoden baaripöytäelämän jälkeen. Se menee juurikin niin, että itsestäänselviä asioita osaa arvostaa vasta sen jälkeen kun niitä ei ole hetkeen ollut. Mutta vaikka matkaa muuttoon onkin vielä jäljellä, niin kyllä lopputulema on kaiken vaivan ja odotuksen arvoinen palkinto. Jes kyllä jämpti on näin.
