Varastointia

Laitoin pihaa pakettiin talven alta. Vielä tavaroiden roudaus varastoon ja minun puolestani syksy voi jatkua ja muuttua pikkuhiljaa talveksi.

Ensi kesänä haluan kyllä jotakin muuta kuin sinistä pihalle.

Aikaisemmin päivällä kuvailin viime aikaisia löytöjäni.

Peltinen vati kolmella purkilla, Keys -rasia sekä Cuisine -kyltti. Kaksi viimeistä sellaisia joita olen jo pidempään havitellut. Peltihässäkkä saa kyllä valkoisen maalikerroksen yllensä kun on nyt jotenkin oudon kermaisen sävyinen.

Löysin myös erään kaupan alekopasta ihanan tummansuklaanvärisen muhkean päiväpeiton. Laitan kuvan kunhan vaihdan sen käyttöön. Ensin täytyy tietysti pohdiskella tyynyt ja muut oheistuotteet...

Jatkoa edelliseen

Kivaa!
Hetkittäin voi olla tyytyväinen joihinkin sisustuskehitelmiin. Palatakseni edelliseen postaukseen, tältä näyttää olohuoneen yksi seinä muutaman tunnin puuhastelun jälkeen tällä hetkellä. Huomisestahan ei voi tietää...

Ja tässä vielä pieni peiliajatus, ei kylläkään nojatuolin eteen...

Ovesta ja ikkunasta

Taidan saada tänään jotakin aikaiseksi, tuntuu ihan siltä!
Aloitin rakkaimmasta (siivoukseen verrattuna kyllä ehkä hiukan vähäpätöisemmästä) hommasta, tavaroiden siirtelystä ja uudelleenjärjestelystä.

Sohva ja lipasto ym. suuremmat huonekalut saavat pysyä paikoillaan. Päätin siis keskittyä näiden pienempien elementtien liikutteluun.

Ovi siirtyi vanhalle paikalleen sohvan viereen. En ole tainnutkaan näyttää kuvia kun se oli tässä välillä eri kohdassa? Tähän se kuitenkin taitaa kuulua. Huvitin itseäni ajatuksella että monessa kodissa ei niin vaan vaihdetakaan oven paikkaa...

Seuraavaksi taidan kokeilla uusia ikkunoitani lipaston päälle.

Virtaa suonissa

Olen iltaihminen, tiedän sen. Haluaisin ommella, siivota ja siirtää huonekaluja, mutta naapurit huomioon ottaen ei liene kovin viisasta alkaa niihin puuhiin tähän aikaan vuorokaudesta. Pakko siis malttaa odottaa huomiseen.
Höh. Inspiraatiota kun ei tiedä takuuvarmasti olevan vielä silloin...

Sain äsken myös hulppean maalausidean, musta jalkalamppu valkoiseksi. Harmi vain ettei maalia ole juuri nyt tässä käsillä, siitä kun ei olisi suuren suurta ääntä lähtenyt...

Huh tätä luomisen tuskaa.

Onkohan tämän virtapiikin aiheuttanut viime päivien auringonpaiste?

Projektityöläinen

Ihanaa, osa sieltä täältä hastraamistani aarteista saapui tänään!

Ikkunat ovat niin vanhoja ja huonokuntoisia, että hyvä jos uskaltaa hengittää niihin päin... Yksi ruutu pienemmästä kehikosta kärsi kuljetuksen aikana ja hajosi, mutta mitäs sitten.
Ei elämä ole täydellistä.


Omppulaatikoille on olemassa miljoonakolmesataatuhatta eri käyttöideaa. En ehdi niille nyt pariin päivään tekemään mitään, mutta ehkäpä sillä aikaa ideoistani jyvät erottuvat akanoista...

Mukavaa kun on jotakin projektia menossa!

Kotiutumisia

Tänään pelastin ulos unohtuneita kasveja sisälle lämmittelemään. Kumma miten tuo pihanhoito on jäänyt kuin puolitiehen...
Iltaisin kun on jo pimeää ja verhot kiinni niin eihän niitä tekemättömiä töitä edes näe, saatikka muista. Pitäisi kyllä aktivoitua ennen kuin lumi leijailee päälle, keväällä kun se siivoaminen onkin sitten eri juttu.

Hiukan hirvittää miten oliivipuu selviää talvesta sisällä, se kun on kesän aikana rehevöitynyt noin puolella. Jännittävä tuttavuus on myös etualalla kuvassa oleva setäni siemenestä kasvattama appelsiinipuu. (Tässä vaiheessa kyllä oikeamminkin "horsma", ehkä 50 vuoden päästä puu...)


Eilen muuten tapahtui jotakin kummallista. Pyörähdin yhdessä mukavassa sisustusliikkeessä ja kun olin lähdössä, niin tällainen herrasmies oli toinen käpälä autonoven välissä. Hmm...

Eihän siinä sitten voinut kuin heltyä ja ottaa Nestori kyytiin.

Tunnelmakuvia

Olen pitkästä aikaa selaillut ihania sisustuskirjoja, omia ja ystävien hyllyistä löytyviä. Seuraavassa tunnelmapaloja kirjasta Hyvän olon sisustus (Alice Westgate, Wsoy).

Näissä on kauniita ja rauhallisia hetkiä.

Yökylässä

Vietin pari päivää lapsiperheen arkea vierailemalla kummipojan
- Herra X, melkein 4-v. luona yökylässä.
Olen osallistunut Nalle Puh -kellopalapelin kokoamiseen n. 17 kertaa, väritellyt vahaliiduilla ja rikastunut yhdellä taideteoksella. Herra X kokeili tänään ensimmäistä kertaa sormivärejä ja minullekin suotiin yksi tällainen teos. Upea!

Hetken kuivattelun jälkeen ripustin sen jääkaapin oveen.

Palapelin teon tiimellyksessä oivalsin myös että sisustaminenkin on eräänlaisen palapelin kokoamista. Ainakin minulle kun liikuttelen näitä samoja romuja paikasta toiseen.

Ja aina vaan saan siitä samanlaista iloa kuin Herra X omastaan, uudelleen ja uudelleen.

Aina on tilaa yhdelle

Paitsi minun astiakaapissani.
Siellä on Arabiat, Ikeat ja Iittalat sulassa sovussa samalla hyllyllä. Eilinen kotityöintoilu aiheutti myös kuivauskaapin sisällön tyhjentämisen varsinaiseen astiakaappiin ja karu totuus pääsi valkenemaan... Kaappi pahalainen rupeaa ikävä kyllä jäämään hieman pieneksi.

Suunnittelen ennemmin keittiön laajentamista eteisen puolelle kuin luopumista jostakin näistä. Kamalaa, onko minussa ripaus materialistia??

Vai onkohan tämä vain varautumista luonnollisen poistuman kautta katoaviin eli jos jotakin vaikka vahingossa putoaa lattialle ja hajoaa... Jokatapauksessa lopputulos on sama, luulisi näillä yhden naisen arki sujuvan.

Tästähän kyllä vielä puuttuu osa lasistoani, siis viinilasit, snapsilasit ym... Huh... Ja jaksan vielä ihmetellä miksi kaappini ovat täynnä kaikenlaista.

Kotityövire taitaa jatkua tänäänkin, en kyllä haraa vastaan moisen puuskan tullessa... Taidan myös palkita itseni ahkeroinnista ja nauttia lasin punaviiniä.

Värien vallankumous

Olohuoneen tuleva verhokangas sai osakseen muuta käyttöä. Ompelin päälliset näihin jättityynyihin ja lopulle kankaanpätkälle on olemassa pari muuta kuin verhosuunnitelmaa....

En enää ihmettele että tykästyin juuri tuohon kankaaseen sillä olen jo aiemmin huomannut että ruskea, vihreä ja luonnonvalkoinen ovat aika toimiva yhdistelmä.
Siitä lisää myöhemmin...

Pieni kierrätysasetelma.

Itse tehty savivati, vanha ruostunut lampunvarjostinkehikko pajupujotelmilla ja upean värisiä limejä. Huvitti kun tajusin vasta jälkeenpäin rusk.-vihr.-l.valk- väriyhdistelmän kombinaation tunkeneen tähänkin asetelmaan , osat vain jotenkin tuntuivat kolahtavan yhteen.

"Ihme"sisustaja

Yökukkuja täällä.
Olen yrittänyt koko illan olla tehokas sisustaja ja lopputuloksena on vain enemmän sotkua kuin aluksi. Monesti olen huomannut sen, että tavarat löytävät oman paikkansa melkein kuin vahingossa... Tänään semmoista ihmettä ei tuntunut tapahtuvan vaikka kuinka odottelin.

En edelleenkään keksinyt ns. ongelmatapaukselle ratkaisua, siis stereoille isolla ässällä. Hmm... Nyt tuli mieleen että olen pyytänyt lähikauppaa hamstraamaan omenalaatikoita minulle, näinköhän niistä rakentuisi jonkinlainen stereoteline..?

Tällä hetkellä täytyy toivoa ettei ole yllätysvieraita tulossa koska täällä on kaikki tavarat ihan levällään... Vai voikohan tämän käsittää persoonallisena tyylinä?


Jotenkin nämä projektit laajenevat suorastaan huomaamatta ja kohta löydän itseni laittamasta olohuonetta, eteistä ja keittiötä samaan aikaan. Mikähän siinäkin on ettei voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan?

Jotta ei tulisi sellainen tunne että on liian vähän keskeneräisiä asioita tässä esillä, niin kaivoin kaapista "inspiraatiota odottelemaan" myös olohuoneen uuden verhokankaan. Siinä on tietysti pientä ompelua ennen ikkunaan ripustamista... Suunnitelmissa on myös jonkinlainen kappa/ laskosverho keittiöön.

Miltähän se tuntuisi jos täällä olisi joskus valmista..? Oudolta varmaankin. Tylsältä.

Moni ruusu päältä kaunis

Joskus asiat näyttävät helpommilta kuin ovatkaan... Kävin tänään hamstraamassa metsänantimia sekä vuorenkilvenlehtiä, ajatuksena rakennella jonkinlaisia syysistutuksia ulos.

Tällaista Joulun Sadusta löytynyttä mahtavaa ruusuvinkkiä aloitellessa purin ensimmäisen yritelmän noin 13 kertaa...
Hmm... En yleensä ole luovuttaja- tyyppiä mutta kieltämättä sekin ajatus kävi mielessä...

Vauhtiin päästyäni kävi kuitenkin niin että materiaali loppui kesken! Olipas hauskaa puuhaa. Kiitos siis em. blogin kirjoittajalle todella oivallisesta vinkistä! =)

Asetelma on vielä vaiheessa, mutta pienet ruusuesittelyt kuitenkin jo...

Näihin sinkkisaaveihin suunnittelin callunoita, puolukkaa, käpyjä... Eli tässäkin ajatustyö on vielä hiukan kesken...

Laatikkoleikki

Pieniä aikaansaannoksia kotona. Pitäisi- lista lyhenee ainakin yhdellä hommalla... Laitoin nämä Storage- laatikot uudelle paikalle keittiön ja eteisen väliselle seinänpätkälle.



Hmm... Taitavat jäädä ainakin hetkeksi siihen.

Pieniä muutoksia

Välillä iskee innostus muuttaa jotakin kotona, vaikka vain ihan vähän. Ei siis ole pakko siirtää sohvaa saadakseen uutta ilmettä aikaiseksi... Kumma miten se lopputulos sitten piristääkin mieltä. Sisustustyyliäni voisi varmaankin kutsua hulluttelevaksi, minulle se on kodikas.

Laitoin nämä perunalaatikot kirjahyllyksi keittiöön. Vähän tuli nurkasta ahdas mutta niin minun näköinen... Käytännöllisyys ei ikinä ole ollut parhaita puoliani...



Loviisasta pihakirppikseltä löytynyt lasipurnukka sai täytteeksi luonnonmateriaalisia sisustuspalloja. Nekin -tämän sekatavarakodin tietäen- yllätys yllätys löytyivät omasta kaapista jemmasta...


Hmm... Tuli taas mieleen tehtävien töiden listalle kaappien suursiivous ja ylimääräisten tavaroiden roudaaminen kirppikselle. Kumma miten nämä samat asiat aina roikkuvat tekemättöminä, outoa suorastaan...

Yksi asia kodissani on joka ei jostakin kumman syystä meinaa löytää paikkaansa. Stereot. Laitoin ne yhteen perunalaatikoista, mutta nyt tämä laatikko seilaa ympäri olohuonetta päämäärättömästi.

Keksinköhän niille jonkin paremman paikan? Jää nähtäväksi.

Rakkainta kotona

Olisipas hauska tietää mikä on kenellekin tärkeintä kotona. Keskittyen siis täysin materiaan, sillä perhehän on varmasti muuten tärkeintä useimmille meistä. Sanotaanko tätä sitten haasteeksi?

Ajatuksena olisi Mikä on ihanin asia/esine/paikka kodissasi?

Kuva blogiin ja sieltähän niitä olisi sitten hauska käydä katselemassa. =)

Mitä mieltä olette, toimiiko tämä näin? Voisihan tietysti vielä erikseen nimetä kenet "haastaa", mutta ajattelin että jospa tämä lähtisi liikkeelle näinkin...

Vaikeaa kyllä valita vain yksi asia... Oma valintani tähän taitaa kuitenkin olla tämä ihana vanha ovi. Se vain yksinkertaisesti on niin kaunis.

Toimistoelämää

Ihanan kuulas auringonpaiste tänään!

Harmi että joutuu ihailemaan sitä täältä ruudun takaa, flunssa kun pitelee vielä sisätiloissa. Pari kuvaa kävin kuitenkin ovensuusta nappaamassa...

Laitankin lisää muutamia syyskuvia. Nämä seuraavat otokset on kuvattu alkuviikon kyläpaikasta.

Sadonkorjuuta ja syyskukkia.

Ja viimeisenä flunssapäivien toimisto. Tässä istun ja surffaan, jos väsyttää nukun tai jos jaksan, katson telkkaria. Taidan suoriutua apteekkireissulle ja sitten palata toimistoon katsomaan lempisarjani uusintaa...

Jk. Tosifanihan katsoo ohjelmat moneen kertaan...