Kiire, hoppu ja hässäkkä

Ihanaa, lunta näköpiirissä! Ja sitä myöten myös lumitöitä.
Kun ostaa lapion, haluaisi kolan. Jos hankkii kolan, tahtoisi lumilingon. Lingon saatua pitäisi olla traktori. Onkohan tämä periaatteellista tyytymättömyyttä johon tulee sorruttua monessa muussakin asiassa?

Omiin pihaneliöihini riittää lumityövälineeksi onneksi yhdistelmä listan kahdesta ensimmäisestä, suurempien alueiden lumityöt hoituvat huoltoyhtiön toimesta ostopalveluna. Mielenkiintoista kyllä tänä talvena laajentunut hyvä palvelu myös pihapolkujen siistimiseen, sillä Mystinen Kolailija on jatkanut salaisia palvelujaan. Jaa-a, nähtäväksi jää näinköhän todellakin joudun niihin kahvinkeittopuuhiin keväämmällä...

Joulunalusaika on tuntunut sujuvan aikamoisella sykkeellä. Kaipaisin hetkeä jolloin voisin vain istua alas ja hengähtää, antaa joulurauhan laskeutua oikein kunnolla. Miten sitä ei ikinä muista joulun tulevan melkein kuusipuun takaa, joka vuosi yllättäen samaan aikaan? Ensi vuonna aloitan jouluvalmistelut kesäkuussa ilman sen kummempia pohdintoja onko liian aikaista vai ei.

Ompelukone on surissut verhoa, tuolinhuppua, tyynynpäällistä ja vaikka ties mitä. Iski siis mieletön inspiraatio päälle. Pipareista saadun sokerihumalan korvikkeeksi leivoin uudet hiukan kestävämpää mallia, savesta nimittäin...


Tästä eteenpäin yritän rauhoittua ja keskittyä olennaisimpaan, siihen miltä joulu Minusta tuntuu.