Miten sitä voikin mieli muuttua -ja vaihdella. (Olen nainen, se selittänee kyllä osan...) Olen ihastunut kukkakuvioisiin mummolakahvikuppeihin ennen niitä inhonneena ja vaaleanpunainen tuntuu valtaavan muutenkin alaa, jopa kengissä. Onkohan tässä iskenyt jonkinlainen hömpähtäminen vai mikä ihmeen hempeilykausi nyt on menossa?
Viime Helsingin reissulta mukaan lähtivät tilkkutyynynpäälliset (vaaleanpunaiset, kukalliset) ja muutenkin olen tykästynyt vaaleampaan värimaailmaan kuin ennen. Toisaalta kesällä on kyllä mukava sisustaa kepeämmin, mutta yhtaikaa se on outoa minulle joka olen kuulunut pikemminkin puhtaampien perustehostevärien kannattajakuntaan.
Viime Helsingin reissulta mukaan lähtivät tilkkutyynynpäälliset (vaaleanpunaiset, kukalliset) ja muutenkin olen tykästynyt vaaleampaan värimaailmaan kuin ennen. Toisaalta kesällä on kyllä mukava sisustaa kepeämmin, mutta yhtaikaa se on outoa minulle joka olen kuulunut pikemminkin puhtaampien perustehostevärien kannattajakuntaan.
No, onneksi laaja- alainen maku antaa myöden moneen eri suuntaan... Täytynee uskaltautua kaivelemaan ne hempukat kukkapäälliset esiin ja selitellä kesän vaikuttaneen minuun tällä tavalla. Heh. Kuvaa niistä luvassa mikäli rohkenen todellakin ne esille nostamaan...
Haaveilen:
- Vanhasta puutalosta
- Siirtolapuutarhamökistä
- Mummolakahvikupeista
- Vanhoista valokuvista
- Asuntoautoreissusta
- Kirsi Neuvosen grafiikasta
- Vespasta
- Tripodivalaisimesta
- Lomasta maaseudulla
- Ystävän hääjärjestelyistä
- Ektorpista
- Sisustamisesta
- Kirpparikierroksista
- Tulevasta lomasta
- Ystävien kanssa vietetystä ajasta
- Elämästä
Taidan ottaa kommenttilootaan Pellon pientareella -blogista tulleesta neuvosta vaarin (Kiitos!) ja lainata The Secret - Salaisuus (Rhonda Byrne) -kirjan , jossa puhutaan unelmiin uskomisesta ja sitäkautta niiden toteutumisesta (lempiaiheeni nykyään, näköjään). Kirja kuulostaa mielenkiintoiselle, kiehtovalle ja vaikka mille monelle muullekin adjektiiville. Kirjastoon siis!
Intoilen ja haaveilen aika lailla samoista asioista kuin sinä :). Myös niistä kupeista. Kun olisikin saanut mummun oikeat kupit, missä nyt lienevät.
VastaaPoistaLainaa ihmeessä kirja. Se on aika "erikoinen" idealtaan ja vaatii tiettyä "hulluutta", mutta uskon kuitenkin ajattelun ja ajatuksien voimaan aika lailla. Hyvää kesää ja haaveita!
Löysin blogisi jokin aika sitten mutta nyt taitaa olla ensimmäinen kerta kun kommentoin tänne.
VastaaPoistaKun aloin lukemaan postaustasi melkein hihkaisin niin samoin ajatuksin täällä mennään:) Juuri noin tunnen ja ajattelen kuin olet kirjoittanut nuo kaksi ylintä kappaletta:)
Odotan innolla kuvaa hempukoista kukkapäällisistäsi!:)
Mukavat kommentit, kiitos sillä niitä on aina niin mukava lukea! =)
VastaaPoistaItselläni kommentointi on jäänyt "kiireen" jalkoihin, elämä on siis täyttynyt kaikenmoisista tekemisistä ja bloggaus on jäänyt lähinnä sille tasolle että laitan silloin tällöin elonmerkkiä omaan blogiini =)
Susanne, kiva kun löytyy uusia lukijoita! Se on kyllä hullua(?) kun välillä itsekin törmään tekstiin ja ajatuksiin jotka ovat kuin omasta suusta ja päästä tulleita, vaikka kysymyksessä siis olisi jonkun muun kirjoittama pätkä.
Toivottavasti viihdyt jatkossakin Peikonlehdellä =)
Kivaa loppuviikkoa teille!