maanantai 16. maaliskuuta 2009

Mielenmaisemaa ja maalaisunelmia

Yöaika on ehdottomasti luovinta aikaa itselleni. Yhtenä yönä kun oli muutakin tekemistä kuin nukkuminen ajatus alkoi vaeltelemaan dreamhome -osastolle. Jos jollekulle tulee yllätyksenä puutalorakkaus, niin olemme tainneet hitusen verran vieraantua sitten viime näkemän.

Ehkä jotakin tämän tyylistä haaveilen. (Kuvat on näpsitty viime vuonna Loviisan WWP -tapahtumasta.)


Haluaisin siis vanhan puutalon. Hivenen narisevat lattiat, elämää nähneet. Sellaiset ihanat joilla sipsutellaan villasukissa vielä keskikesälläkin... Talossani olisi myös maailman rakkain ruutuikkunakuisti ja siinä paneloidut seinät ja pelargoniat ikkunalaudalla.


Haluaisin myös vanhat kivirappuset joilla voisi istuskella ja ihmetellä maailman menoa. Kenties myös juoda kupposen kuumaa. Odottaa myymäläautoa. Hmm...


Istuisin varmaankin aika kauan, sillä nykyään taitaa olla yhden käden sormilla luettavissa ne paikkakunnat joilla myymäläautot vielä kulkevat. Harmi. Lapsuuden mökkireissujen yksi kohokohdista oli ostosretki myymikselle. Odottelin huteralla punaisella puupenkillä, joskus jopa tuntikausia. Sanoisinko että silloin oli hivenen joustavahkommat aikataulut... Ja kenties myös kiireettömämpi elämäntyyli.

Jees, takaisin aiheeseen. Keittiöön laittaisin hillittyä ruututapettia ja ehkä osittain kokoseinäpanelointia. Ehkä. Paljon avohyllyjä, ei mitään riemunkirjavia purkkikokoelmia, vaan pikemminkin isoja Riihimäen lasipurkkeja ja niin - keittokirjoja ehdottomasti. Mitenhän niitäkin on niin hilpeää omistaa vaikka en juurikaan edes käytä kyseisiä eepoksia.

Olohuoneeseen hankkisin Ikean ah niin ihanan Ektorp -sohvan, valkoisena. Pst. Haluaako joku ostaa vuoden vanhan divaanisohvan jotta voisin heittää reissun Ikeaan jo nyt... Talosta viis.

Pihassani olisi vanha navetta käsityö - askartelu - ja aarrevarastotiloiksi, sekä paljon vanhoja perennoja ja omenapuita. Kenties myös sininen puinen puutarhakalusto omppupuun katveessa...


Joo - laittaisin myös jotkut hauskat harsot roikkumaan puiden oksilta ja rakentaisin näinollen suojaisan piilopaikan jossa siemailla itse tehtyä mehua ja mansikoita. Toinen vaihtoehto olisi rakentaa vanhasta lasisesta kasvihuoneesta kesämaja. Ihqua!

Maybe someday!

Haluaisin siis kodin jossa vessaankin voi mennä viihtymään. Paikan jossa olisi omanlaisiani oivalluksia, kodikas tunnelma ja tunne siitä että on Kotona, isolla Koolla.

Jk. Kodissani olisi myös ikuinen auringonpaiste ja aina shamppanja- aamiainen katettuna kahdelle...


Jk. Osa 2. Lennokkaasta ajatuksenkulusta ette voi päätellä väärin kirjoittamisen ajankohtaa. Jeps, yöhän se on.

4 kommenttia:

  1. Ihania unelmia... Meillä remontti on niin rasittava nyt, etten oikein osaa nauttia tästä vanhasta töllistämme. Lattioidenkin narina on viime aikoina alkanut rasittaa, kun yöllä hoidan yhtä sairasta lasta, niin herätät lattioiden narinalla kaksi muuta. No joo, onhan oma koti kullan kallis. Ja haaveilu on ihanaa:)) Mukavaa tiistaita:)

    VastaaPoista
  2. Elämä on unelmaa..aina uusia ja uusia..ja niin olla pitääkin...

    VastaaPoista
  3. Unelmoiminen on ihanaa, eikä sitä ikinä tiedä jos joku niistä vaikka joskus toteutuu... =)

    VastaaPoista

Ajatus on tärkein =)