H niinkuin huhtikuu, huomenna

Mahtavaa, missähän blogissa se oli kun joku mainitsi ääneen seuraavan kuun olevan näin lähellä. Iski kyllä tajuntaan sellaisella voimalla, että oikein hätkähdin. Sittenhän on jo toukokuu, eikö sen voi jo melkein laskea kesäkuukaudeksi? Huom. melkein...

Taas sorrun odottamiseen... Oletteko ikinä ajatelleet miten paljon aikaa kuluu hukkaan odottamisessa? Saatikka kuinka paljon sitä ihminen vanhenee siinä samalla, huomaamattaan... Huh.

No mutta kuitenkin hyvin pitkälti pidän tämän hetkisestä vuodenajasta vaikkei se nyt välttämättä äskeisestä käykään ilmi. Aurinkoiset päivät, jees! Meneillään on myös hillitön kyttääminen milloin luonto alkaa vihertämään pitkästä aikaa. Miten talvi onkin tuntunut niiiiin pitkälle?

Noh - hetkisen kuitenkin taidan joutua sitä vihertymisen ihmettä vielä odottelemaan, viime yönä nimittäin tuuli tuiversi ja lunta pöllysi kuin tammikuussa ikään. Kirjoituksen olisi voinut aloittaa "Oli synkkä ja myrskyisä yö...", Snoopien Ressua lainaten.

Ystävättären pihasta kuvattu lumitilanne parin viikon takaa. Onneksi tällä hetkellä näyttää jo hiukan keväisemmältä, ainakin omassa pihassa.

Jeps. Tänään pitäisi pakkailla ja hoitaa muutamat arkiaskareet, suuntaan muutamaksi päiväksi minilomalle mökkeilemään. Mukava porukka, hyvää ruokaa ja juomaa, yhdessäoloa. Mitä sitä ihminen muuta tarvitsee? Niin no, Pentikin tehtaanmyymälän mennen tullen.

Ps. Tänään räpsähti kävijälaskurissa aivan uudet ulottuvuudet, 10 000!!

Kiitos siis kaikille ihanaisille jotka täällä pyörähtelevät sekalaisesta päivitystahdista huolimatta. Ja erityiskiitos niille jotka jaksavat raapustella piristäviä kommentteja!